...sellaiset parvekenäkymät täällä. Ja tarantelloja on taas ilmaantunut. Ja tuo raivohullu sammakko ei lopeta konserttiaan kai koskaan?! 

 

Suomi Ruotsi Norja Venäjä Saksa Tsekki Israel Gambia Italia Hollanti Iso-Britannia Unkari Sveitsi Ranska Itävalta Tanska Turkki Viro Latvia Liettua Puola Tansania

Ruvettiin laskemaan, kuinka monessa maassa kukakin on käynyt. Yllä on minun listani, 22 maata. Ennätys taisi olla 38. Suunnittelemme matkaa Malawiin lukutauon aikana ensi kuussa, ja olen menossa Kenian Mombasaan pääsiäisenä, sitten tulee 24 maata täyteen. Viikonlopuksi lähdemme maalle, Morogoroon. Siellä on pari suomalaistyttöä työskentelemässä kehitysvammaisten parissa, ja he majoittavat meidät. Käymme myös Mikumin luonnonpuistossa katselemassa, jos näkyisi ronsuja ja jellonia.

Malawiin ei suomalainen tarvitse viisumia, joten matkasta ei tulle hirvittävän kallis. Menemme sinne bussilla kaksi päivää, mutta lippu on vähän päälle kymmenen euroa. Tarkkaan ottaen menemme kahdella bussilla, sillä aiomme kävellä rajan yli. Bussit seisovat rajalla kaksikymmentä tuntia, älkää kysykö miksi. Jos nousee ennen rajaa kyydistä, kävelee tullin läpi ja nousee uuteen dösään, koko homma tuskin vie tuntia kauempaa. Toisaalta, Malawissa on nyt krooninen polttoainepula. Bensaa voi joutua odottamaan päiväkausia, mikä tietysti tulee hidastamaan matkantekoa. Toisaalta, meillä on yhdeksän päivää aikaa.

Itse olen jo terve, mutta kaverillani on ilkeä parasiitti. Onneksi ei ollut lavantauti, mitä ensin epäiltiin. Ripuli on sinänsä yleinen vaiva täällä, samoin hiivatulehdus tytöillä. Todella moni yskii nyt, en ole enää ainoa. Kohta alkaa malariaepidemia, veikkaan vähän. Muutamalla se on jo ollut. Moskiittoja on niin puolettomasti. 

Ajelin tänään hedelmäostoksille tähän asti ehkä täysimmässä daladalassa. Juuri ja juuri mahtui rintakehä sen verran liikkumaan, että hengitettyä sai. Ostelin kaikkea ihanaa: avocadoja, appelsiinin, kärsimyshedelmiä... ja tuoretta leipää. Sehän on ihan sattuman kauppaa, kuinka hyvää se leipä on. Toisaalta Gambiassa sai vain yhdenlaista leipää, tapalapaa, vaaleaa patonginomaista mättöä, ja se oli silti aina yhtä yllättävä kokemus. Vaikka perusraaka-aineet olivat jokaisella leipurilla samat, oli leivässä aina kaikenlaisia vivahteita mitä tulee makuun ja hajuun. Jos ei muuta, niin oli aina yhtä jännää laskea, montako ötökkää kannikasta löytyi sisäänleivottuna.  

Tämä helle on viime aikoina ollut melkein tappava. Edes yöt eivät ole enää helppja, kun ilmankosteus on niin suuri. Kuuma ja kostea on tukalampi kuin kuuma ja kuiva! Öisin on ihan märkä, ei hiestä vaan ilman kosteuden takia - ja päivisin ylläty yllätys, hiestä. Haisen ihan sairaan pahalle. Tänäänkin ukkosti ja salamoi, muttei satanut. Ukkosta tällainen painostava helle kyllä hankkiikin. Kohta varmasti viilenee ja sateet alkavat, tämä on nyt vain tällainen välivaihe. Huomenna lähden uimaan, saa ainakin hetken helpotuksen! Olisin monta kertaa halunnut jo lähteä, mutta yksin ei voi kun kukaan ei ole vahtimassa tavaroita. Jo ennen kuin rannalla saa perseensä tantereeseen, on ympärillä toistakymmentä onnen onkijaa ja potentiaalisia varkaita, valitettavaa kyllä.