Palasin juuri elämäni parhaimmalta reissulta Etelä-Afrikasta. Tässä kestää taas vähän aikaa totutella kotioloihin, esimerkiksi siihen että vettä ei ole eikä tule, kämppis on rikkonut vedenkeittimeni (polttanut vastukset) ja tavarat ovat homehtuneet. Vessat haisevat ja säiliöautolle on tunnin jono... Eikä nettikään toimi, mutta hullumminkin olisi voinut käydä. Sain suru-uutisen Etelä-Afrikkaan, korealainen kämppikseni oli kuollut auto-onnettomuudessa toissa lauantaina. Hänen oltuaan kaksi päivää maassa huoneeseen murtauduttiin ja kaikki arvokas varastettiin, ja kahden viikon kuluttua kolari vei hengen.

Ei kaikilla muillakaan vaihto-oppilailla ole ihan hyvin mennyt. Vesijohtovesi on aiheuttanut silmätulehduksia ja iho-ärsytystä. Kurjinten on mennyt saksalaisella tytöllä, jolla on ollut silmätulehdus, parasiitti ja mangomato kummassakin kädessä. Apina on pissannut hänen silmäänsä ja läppärilleen, jotka arvatenkin vaurioituivat, mutta kaiken huippu oli kun hän poltti vielä alapäänsä karrelle uidessaan meressä Sansabarilla! Kaikkeen tähän nähden on pientä, etten saa vedettyä vessaa enkä pestyä vaatteitani taikka itseäni. Kymmenen tuhannen litran tankit ovat koko ajan tyhjillään, mutta öisin on pienempi jono. Menen hakemaan aamukahvivettä vasta keskiyöllä. Viime yönä suihkuttelinkin tankeilla aamukolmelta, kun enää kukaan ei ollut näkemässä.

Nyt on kiire koulujuttujen kanssa, ensimmäiset kokeet ovat ovella ja minulla on monta kirjaa lukematta. Lupaan viimeistään viikonloppuna kertoa ihanasta reissust