Vaikka aiheutin toissapäivänä huolestusta naapureissani (virittelin pyykkinaruja ja ohikulkija katsoi lievästi huolestuneena kun seison tuolilla ja sidoin köyttä kattoon), on viime päivinä ollut uskomattoman hyvä mieli. Kaikki toimii, tai no melkein kaikki, ja olen saanut kunnon hemmottelua. Eilen kävin pedikyyrissä ja kasvohoidossa. Pedikyyrissä istuin kadulla tunnin verran komean miehen hierottavana ja lakattavana ja maksoin viisi euroa. Kasvohoito kesti tunnin ja vartin, siinä jynssättiin oikein isän kädellä ja käytettiin kaiken maailman aromaattisia öljyjä ja lämpöhoitoa, eikä sekään maksanut viittä euroa enempää. Kasvohoidon jälkeen tädit vielä harjasivat hiukset, tekivät kampauksen ja laittoivat omaa huulikiiltoaan. En enää sopeudu takaisin Suomeen kun olen täällä saanut olla tällainen prinsessa:) Välistä suorastaan hävettää kaikki erityiskohtelu. Läheskään aina ei kyse ole rahasta tai tippien kerjuusta, moni asiakaspalvelija ottaa vain asiakseen hoitaa hommansa mahdollisimman hyvin. Omaa vuoroaan ehkä joutuu odottamaan, mutta kyllä ne asiat aina menevät kuten pitää.

Odottelen tässä Bagamoyoon lähtöä. Kampuksella on taas elämä, kun opiskelijat ovat tulleet uutta lukukautta varten. Vettä tulee vielä hanasta, mutta silti vessat alkavat olla jo huonossa kunnossa. Ykköskerroksen vessassa ei ollut mitään vikaa, mutta sitten joku keksi kusta nostamatta kantta. Jätimme vessaan lapun, että ottaa jatkossa yhteyttä huoneeseen nro 759 jollei tiedä miten toimia, kun pöntön kansi on kiinni.

Korea-kämppikseni on muuttanut ja odottelen Rachelin palaavan takaisin. En kyllä ensi viikollakaan montaa päivää kampuksella vanhene, kun meidän lukukausitaukomme alkaa ja suuntaan koko Kapkaupunkiin tai Lilongween. Tämän pätkän lainasin Wikipediasta, en tiedä uskoako vai ei: Maailman kaikista maista Etelä-Afrikassa tehdään eniten raiskauksia henkeä kohti[75]. Yksi neljästä eteläafrikkalaisesta miehestä tunnustaa olevansa raiskaaja. Koululaisten keskuudessa tehdyssä kyselytutkimuksessä neljännes pojista mainitsi joukkoraiskausten olevan mukavaa. CIET African kyselyssä vuonna 1999 kolmannes vastanneista naisista kertoi joutuneensa viimeisen vuoden aikana raiskatuksi.[76] Etelä-Afrikassa on uskomus että raiskaus on miehinen teko.[77] . Malariaa ei Etelä-Afrikassa esiinny kuin Krugerin luonnonpuistossa, mutta rikollisuus on toista kuin täällä ”lintukodossamme”. Terve järki kannattanee pakata ensimmäisenä mukaan. Meidän olisi tarkoitus tehdä busseilla roadtrip Etelä-Afrikan halki, Johannesburgista Kapkaupunkiin.