Kiitos taas kaikki lukijat kommenteista ja myötäelämisestä! Kyllä, aion tallentaa kaikki tunnelmat, hajut ja maut muistiini. Tämä on ollut paitsi kokemusten, myös kasvun aikaa. Kohta palaan, reilu 20 päivää enää maassaoloa. Odotan jälleennäkemistä. Se tsunami joka Tansaniaan iski, oli 17-centtimetrinen. Ihan hyvä, etten reissulla ehtinyt kuulla tsunanivaroituksesta, olisin jännittänyt vain turhaan. Kuulin tsunamista vasta, kun luin sähköpostista että varoitus on peruttu.

Mitä asioita vastaan täällä haluaisin kapinoida, ovat esimerkiksi se, että yliopisto ei opeta kriittiseen ajatteluun. Opettajan sana on laki, ja sitä vastaan EI kapinoida eikä hänen opetuksiaan kyseenalaisteta. Toinen juttu on se, että mies ja nainen eivät voi olla ystäviä. Se vain ei ole mahdollista. Kaksi miestä voivat kävellä käsi kädessä ja kaulailla, mutta eri sukupuolten välinen yhdessäolo on rajoitettu pimeän aikaan. Jos mies ja nainen kulkevat päiväsaikaan yhdessä, he ovat ilman muuta pari. Ja jos he ovatkin pari, he eivät saa edes koskea toisiaan. Pimeän aikaan voi tehdä mitä haluaa, ja aviottomia lapsia syntyy kuten missä päin maailmaa tahansa. Suhtautuminen seurusteluun on jotenkin kieroutunutta, mutta tässä tietysti puhuu oma länsimainen ajatteluni.

Kaikkeen tottuu aikanaan, ruokaan, ilmastoon ja erilaiseen kulttuuriin. Jopa palelen öisin. 24 astetta, hui kamala! Etelä-Afrikassa hämmennyin, kun ihmiset osottelivat sormella ja kutsuivat luokseen koukistamalla sormea kämmen ylöspäin. Kumpikin on täällä tosi paha juttu. Luokse kutsutaan heiluttamalla sormia kämmen alaspäin ja asioita osoitettaessa nyökätään päällä sinne päin. Äkkiä tällaisetkin pikkujutut omaksuu ja tottuu niitä tekemään ja odottamaan muiltakin. Vasen käsi on p*npyyhintään, sillä ei tehdä juuri mitään: ei anneta, oteta eikä etenkään syödä. En todellakaan muista milloin olisin viimeksi syönyt haarukalla ja veitsellä! Jos on saamaksissa jotain muita ruokailuvälineitä kuin hammastikkuja, niin vain lusikoita. Olen jo tottunut syömään sormin, tai sitten niillä hammastikuilla. Vaatevarastoni on hyvin sovinnainen. Polvet ja olkapäät tulisi aina olla peitettyinä, mutta ei se nyt mikään iso juttu ole jos ei näin tee. Hameista en ole koskaan oikein tykännyt enkä vieläkään tunne oloani kovin kotoisaksi niissä, mutta tässä ilmastossa niitä on ihan fiksuakin käyttää.

Eilen meillä oli kotiintulojuhla, käytiin syömässä etiopialaisessa. Olimme melkein kaikki toisistamme tietämättä yöpyneet jossain luksushotellissa lomalla. Vaikka kaikkeen tottuu, kuten sanottu, oli kaikille jostain syystä tullut tarve päästää lämpimään suihkuun, puhtaille lattioille ja toimivaan vessaan. Oli kiva kertoa ja kuulla seikkailuista. Kampuksellakin naapurit ja siivoojat toivottivat tervetulleeksi ja kyselivät matkasta, swahiliksi ja englanniksi. Nyt pitää rientää kokeeseen->