Myrsky nousee, tuuli yltyy ja taivas synkkenee. Olen ollut nyt viikon kotona. Takana on kaksi koetta, joista toisesta en ollut kuullutkaan ja toinen, minkä muut olivat tehneet jo 12.päivä. Tänä viikonloppuna yritän viimeisellä ebenpuista kaiverrustyötäni. Olen vielä kömpelö ohjailemaan talttoja, joten norsun kärsä on katkennut, samoin toinen jalka ja otsassakin on halkeama. Vesi loppui viime yönä, mutta olihan sitä tullut jo puolitoista viikkoa! Sähkön kanssa on vähän niin ja näin, eilen oli yksi pitkä ja yksi lyhyt katko. Jos seitsemän jälkeen sähkö loppuu, tarkoittaa se pitkää yötä. Täällä on pilkkopimeää.

Yksi päivä saimme ilmaisen bajaj-kyydin kotiin. Olimme ottaneet manikyyrit ja pedikyyrit ja syöneet itsemme ähkyiksi viskissä liekitettyjä katkarapuja. Ei jaksanut vääntäytyä daladalaan (sitä paitsi oli kiire vessaan, koska viikko ei ole tarpeeksi pitkä aika vatsalle tottua kampusruokaan), muttei toisaalta jaksanut helteessä kävellä bajaj-kuskienkaan luo. Hekin vetivät lonkkaa iltapäivän kunniaksi eivätkä jaksaneet tulla kauppaamaan kyytiä. Ongelma. Miten ratkaista? Yht'äkkiä puhelimeni soi. Yksi kuski soitti minulle ja käski hypätä kyytiin! Tarkemmin ajatellen muistin antaneeni numeroni hänelle helmikuussa. Kaiken huipuksi hän ei jälleennäkemisestä riemastuneena suostunut ottamaan maksua kyydistä. Muisti jopa mokoma, missä asun niin ei tarvinnut kuin kyytiin kiivetä. Muistin taas viimeistään, miksi on hienoa asua Afrikassa, vatsa täynnä ja kynnet kauniina (näin lyhyitä ne eivät ole olleet puoleen vuosikymmeneen! Paitsi varpaankynnet, täällä on muotia pitää ne pitkinä ja porukka ottaa jopa pidennyksiä niihin. Huijausta, muttei mitän verrattuna geelitäytteisiin pikkuhousuihin joita näin Mwengessä. Ilmankos kaikilla on niin muhkea perä!).

Katselimme eilen Afrikka-aiheisia elokuvia DVD:ltä ja jäin miettimään, miksi ne kaikki kertovat kurjuudesta, sodasta ja väkivallasta. En millään muista, olenko nähnyt iloisia, elämän myönteisiä elokuvia Afrikasta. Miksi Afrikka esiintyy aina tietyssä valossa? Ihmisten mielikuvat koko mantereesta ovat pelon ja säälin läpitunkemia. Niin moni ihminen, jonka kanssa puhuin ennen lähtöäni, sanoi ettei mistään hinnasta mihinkään Afrikan maahan lähtisi. Eurooppalaisellahan on täällä loppujen lopuksi kissanpäivät, mutta kukaan ei tunnu tietävän, että täältäkin löytyy viiden tähden hotelleja, kuumailmapallolentoja, Jacucceja ja hanhenmaksaa niitä kaipaaville, ja niin edullisesti että niitä olisi jopa varaa käyttää. On pakko myöntää, että itsekin ensi kertaa Afrikassa, Gambiassa, hämmästyin että täällähän on kaikkea ”hienoa”, ei vain niitä savimajoja ja riisiannoksia. Onko syynä informaation puute vai onko länsimaalaiseen ajatteluun vain iskostunut tietty käsitys Köyhästä ja Kurjasta mantereesta, jota ei hevillä muuteta? Tänne kaivataan turisteja. Nyt on off-sesonki, ja turistibisnes polkee paikallaan, tai ehkä jopa liusuu taaksepäin. Tänään sataa ja kunnolla, mutta muuten tämän kahden kuukauden aikana on satanut ehkä kymmenkunta kertaa, ja suurin osa öisin. Päivisin on ollut korkeintaan tunnin kevyitä kuuroja, nyt ensimmäistä kertaa taivas roiskii oikein tropiikin malliin. Sateista ei loppujen lopuksi haittaa ole, joten tänne olisi varsin hyvä idea matkustaa sadekautenakin. Hotellitkin ovat edullisimpia maaliskuusta toukokuuhun. Turistin pitää kuitenkin ottaa malarialääkitys, oli sadekausi tai ei, ja ei niitä moskiittoja meren äärellä niin kauheasti ole missään tapauksessa. Lennot ovat kalliita ja siihen monen matkasuunnitelmat kaatuvatkin, mutta paikan päällä elää todella halvalla. (Huonon) hotellin saa 3,5€/yö, maistuva lounas maksaa yhdestä eurosta eteenpäin. Olen kehittänyt Coca-Cola-riippuvuuden. Pullon hinta nousi, se on nyt peräti 0,30€. Kevaritakseilla ja bajajeilla pääsee pikkurahalla sinne minne daladala (0,15€ kaupungin sisällä) ei vie, jos eivät kyllä taksitkaan paljoa maksa. Takseilla kuitenkin vain jumittuu ruuhkiin, koska ne eivät pääse puikkelehtimaan. Sitä paitsi niissä on kuumaa ja hiostavaa verrattuna prätkään. No niin, se promoilusta.

Intian valtameri on piiloutunut sateen taa. Sain juuri ajoissa pyykit sisään. Taidan keittää toisen kupin kahvia. Huomenna menemme Village Museumiin, siellä on lie jotain tanssi- ja rumpunäytöksiä. Minulla on enää alle 20 päivää jäljellä täällä, pitää käydä nuo turistikohteet läpi viimeinkin, niin kuin vaikka Kariakoon markettikin. Muutama hyvä ravintola on myös kokeilematta, ja sitten paratiisiranta Postan liepeillä. On täällä Afrikassa rankkaa:)